..pistelyä, ihania ystäviä, pistelyä, ISOJEN ja UPEIDEN töiden ihastelemista, pistelyä, ihanien ristipistolehtien ja -kirjojen selailua, pistelyä, höpötystä, pistelyä ja erittäin maukasta ruokaa. Mitä pieni ihminen muuta voikaan toivoa. Tietenkin, että ois voinut aika mennä hiukan hitaammin, joku varasti tunteja meiltä aivan selvästi..

Kyseessähän oli tietenkin ristipistotapaaminen, jonka Kirsi järjesti kotonaan meille innokkaille pistelijöille. Meitä oli yhteensä 9 innokasti pistelijää paikalla: tietenkin emäntämme Kirsi, Mia , Minna , Johanna , Tarja , Katri , Maajo ja Jaana (en löytänyt Jaanan blogin osoitetta..). Muut olivat jo aloittaneet suunnilleen 10 aikaan tapaamisen, minä tulin n. 11.30 aikaan paikalle. Johanna tuli avaamaan oven miulle ja Kirsi sitten tuli heti häneen peräänsä toivottamaan minut tervetulleeksi. Olin tehnyt jälkiruoaksi vadelmapiiraan, ojensin sen Kirsille, todeten, että tässä olisi jälkiruoka ja.......................................tässä olisi sitten se pääruoka. Voi kun olisitte nähnyt Kirsin ilmeen. Pääsin kuin pääsinkin yllättämään aivan todenteolla. Eli siis minä olin Kirsin SRPY tässä kevät vaihdossa... Ja toisaalta myös Tarja onnistui yllättämään minut totaalisesti.

Mutta siitä hieman myöhemmin, tärkeimmät ensin.....

Oli kyllä niin ihana ristipistotapaaminen, että siitä voisi kertoa vaikka kuinka pitkän stoorin, mutta yritän  kirjoittaa sellaisen sopivan mittaisen jutun.

Muut siis olivat jo paikalla kun itse pääsin "pääkallopaikalle" (Kun ensin Sofian kanssa oli herätty jo klo 7, sandran herättelin siinä 8.30, että ehtii syömään äidin kanssa aamupalaa, no sitten pitikin yrittää saada Sofiaa jo untenmaille kun melkein nukkui syliin. Mutta jotenkin tyttö tais vaistota sen, että äiti oli lähdössä johonkin, kiukutteli eikä millään tahtonut käydä nukkumaan. No kellohan oli sit lähemmäs 10 kun pääsin Rajamäeltä lähtemään. Ja kaupassa nopsasti kävin niin sit kaasuttelin määränpäähän. Ja perillekin löysin todella hyvin (suorastaan loistava saavutus minulta, joka  lukea karttaa väärinpäin..no siitä ehkä joskus enemmän..) vaikka navigaattori ei löytänytkään kyseistä paikkaa mihin olin menossa.

Vaikka suurinta osaa porukasta ei ollut edes nähnyt, muutamaa en edes kauheasti tuntenut blogien tai yhteisöjen kauttakaan, niin "ryhmähenki" oli aivan ihana. Loppujen lopuksi oli tunne, että olisi tuntenut kaikki jo vuosia. Kaikki ihastelivat kaikkien töitä, etenkin niitä ISOJA ja UPEITA . Ja voi mitä ihania ruokia Kirsillä oli. Ei kyllä ainakaan nälkä päässyt yllättämään. Ehdittiin siinä jopa pistelläkin. Osa porukkaa lähti illalla kotia kohti, mutta osa meistä jäi yöksi. Yhteen asti yöllä pisteltiin ja aamulla hetken aikaa vielä jatkettiin, ennenkuin meistä loputkin kotiin lähdettiin. Kamera oli mukana, mutta en mie kyllä tajunnut ottaa kuin 2 kuvaa..

Mutta sitten siihen SRPY osuuteen. Minä siis lauantaina paljastuin, eli minun parini oli Kirsi. Kirsi oli tehnyt salapoliisityötäkin, että olisi keksinyt kuka parinsa on..no onneksi yllätys säilyi loppuun asti. Varsinkin sen huhtikuun pakettisekoilun jälkeen.

Huhtikuuksi valitsin Kirsin toiveista lintu-teeman. Johanna ystävällisesti tilasi miulle erään kirjan sew and solta. Pistelin "korin" ja laitoin mukaan vielä Taika-servettejä. Tajusin äsken, että enhän minä ollut muistanut ottaa siitä koko paketista kuvaa. Eihän kait Kirsi haittaa jos lainaan kuvaa sinun sivuiltasi.

Tein tuota "koria" varten 4 eri palaa..

ja ompelin palat yhteen ja "vuoriksi" farkkua, samoin pohja on farkkua. Pohjan ompelin kahdesta kolmiosta, eli tuon korin pohja on keskeltä auki, jotta sain sen kasaan ja helpommin lähetettyä. Korin pohjaan ompelin vielä irrallisen pohjan. Irtopohjan ja seinien tukena on pahvit.

Toukokuun puolenvälin jälkeen ajattelin, että pitää jotain pientä laittaa Kirsille yllätykseksi. Lähetin sitten LHN:n Garden Pleasures-ohjeen.

Tämänkin kuvan jouduin lainaamaan Kirsiltä.

Olin hykerrellyt jo pidemmän aikaa kun tiesin, että Kirsi järjestää ristipistotapaamista ja on parini..päätin heti kättelyssä, että kun vaan pääseen tapaamiseen, niin siellä paljastan Kirsille, että olin hänen parinsa.

Toukokuun varsinaisesta paketista muistin ottaa itsekin kuvan (Hyvä minä, hyvä minä *taputan itseäni päähän*)

Pistelin sellaisen pussukka-säilytys-jutun. Siitä kyllä tuli vähän pieni, ettei sitä kauheasti pussukaksi saa. Mutta saahan siinä ainakin pistelyiden ajan säilyttää saksia tms. Sitten oli Kirsin suosikkilehti De Fil en Aguille, pala pistelykangasta ja kaksi pistelylankaa, joista toinen oli silkkilanka. Ja juuri tajusin, että en ollut muistanut tähän pakettiin korttia ollenkaan. Anteeksi Kirsi.

Olin aikaisemmin viikolla saanut SRPY pariltani kuoren, jonka sisältö oli erittäin mieluinen:

Kirjanmerkkipohja (Sandra jo ilmoitti, että tahtoo sen Ariel kirjanmerkin tähän, koska tässä on niin kaunis vaaleanpunainen pitsireuna) ja aiemmassa postissa ihastelemaani postikorttiin jatkoa. Tässä kortissa oli kyseessä Prinsessa Ruusunen. Kiitos todella paljon ystäväni!!

Niin ja minunkin parini on paljastunut. Olimme jonkin aikaa siinä Kirsillä ehtineet istua, kun tarja toi minulle laatikon ja sanoi, että minulla olisi Ressulle jotakin. Katselin hetken laatikkoa ihmeissäni. Jotenkin ei edes tullut mieleenikään, että tämä oli SRPY, kunnes avasin laatikon...

Kolmas ihana satukortti, tällä kertaa Lumikki, Helinäkeijutarroja (ihania ihania ihania nimim. Helinä-fani), Kultasuklaan ystävälle suklaa (erittäin herkulista, makeaa, mutta todella herkullista), ihana sinisävyinen neulavihko (tällaistakaan minulle ei, kumma kyllä, ennestään ollut, tuli todellakin tarpeeseen.) Ja aivan ihania lankoja Weeks Dye Works:ilta. Nyt on pakko päästä kokeilemaan näitä..

Kiitos aivan ihanasta vaihdosta, Tarja!!!!!!

Olen tässä edellisen postauksen jälkeen ehtinyt saada jotain valmistakin. Vauvan peittoon sain viimeisenkin eläinpalan valmiiksi.

Ja tämä on apina, vaikka varsinkin Inkku sanoi, että tuo mikään apina ole vaan hiiri!!!!!

Nimikoiminenkin on tehty, joten tänään tai huomenna yritän saada kasattua peiton.

Sandralle sain neulottua myssyn, tykkäsi kovasti.

Ja Sandralle olen luvannut tehdä vaikka kaikki prinsessa puvut, kunhan kankaat valitaan mun omista jo valmiista varastoista tai jos pitää ostaa niin kangas ei saa maksaa muutamaa euroa enempää.

Viime viikolla valmistui sitten kauan kaivattu Jasmine-puku. Ja tyttö todellakin tykännyt. Hyvä, että pukua ehtii pestä kun pitäis olla koko ajan päällä. Mutta mukavaa kun tykkää, niin viitsii noita tehdäkin..

Tossuja en tehnyt, Sandralla sattui sopivasti olemaan kullanväriset jumpptossut.

Mutta tästä tulikin varsinainen romaani. Ensi kertaan..