Kirjoittelin tuossa aikaisemmin virkkaamastani kilpikonnasta, jonka lähetin Hawaijille. Lähetin sen 3-vuotis syntymäpäivälahjaksi ystäväni tyttärenpojalle, Mikko-Dakotalle . Mikko-Dakotan äiti Liisa on valokuvaaja ja alkoi äitinsä kanssa rakentamaan tarinaa tuon lähettämäni kilpikonnan ympärille.

Kilpikonnalle on annettu nimi Honu. Tarinan alun löydätte Liisan blogista merikilpikonna Honun Seikkailut , tarina kerrotaan sekä englanniksi että suomeksi.

Pakko myöntää, että tuntuu todella mukavalta, että pieni lahjani on alkanut elämään aivan omaa elämää tuolla kaukana maailmalla. Toivotan Honulle hienoja seikkailuja uudessa kodissaan.

Kun tietää, että tekemäänsä käsityötä, oli se mikä tahansa, arvostetaan, se auttaa jaksamaan pitkään ja tekemään taas uusia käsitöitä. Muistaa pitkään, miksi tämä harrastus on niin mukaansa tempaava. Tietenkin mielihyvää itselleen, mutta myös muiden ilostuttaminen on ainakin minulle käsitöiden "suola".

Takaisin arkisempiin asioihin..aloitin siskolleni tekemään joululahjaksi pitsineulepaitaa, katsotaan mitä siitä tulee ja ehtiikö jouluksi..alku ollut sen verran takkuilevaa.

Barbievaatteita ommellut jonkin verran, kun saan kaikki leikkaamani vaatteet valmiiksi, otan niistä tänne ryhmäkuvan tai pari. Muuten laitan kuvat tuonne webshotin kuvakansioon.. Pitää vissiin avata sinne ihan vain Barbievaatteita varten oma kansio...